maanantai 15. marraskuuta 2010

Immuniteetti ja bakteerit: voivatko probiootit estää flunssan?

Ihmisen elimistössä elää lukemattomia mikro-organismeja, joista osa on hyviä ja osa haitallisia. Tiettyjä bakteerikantoja, joiden uskotaan olevan terveydelle hyödyksi, kutsutaan probiooteiksi. Esimerkiksi maitohappobakteereja pidetään probiootteina.

Nämä bakteerit voivat esiintyä luonnostaan ruoassa, mutta niitä voidaan myös lisätä elintarvikkeisiin tai myydä lisäravinteina. Esimerkiksi jogurtti voi luonnostaan sisältää eläviä bakteerikantoja, mutta useisiin kaupassa myytävin jogurtteihin on lisätty bakteereita jälkikäteen. Ajatus on, että syömällä näitä bakteereja ruoan mukana niiden määrä ruoansulatuskanavassa kasvaa, mikä edelleen vaikuttaa terveyteen positiivisesti.

Probioottisilla bakteereilla on useita terveyden kannalta tärkeitä rooleja. Luultavasti kaikkia niistä ei edes tiedetä vielä, mutta tällä hetkellä probioottisten bakteerien tiedetään vaikuttavan seuraaviin toimintoihin:

  • Immuunijärjestelmän tehostaminen
  • Sairautta aiheuttavien organismien ehkäiseminen
  • Ruoansulatus
  • Ravintoaineiden imeytyminen
  • Suoja syöpää vastaan
  • Vastustuskyky allergioita vastaan

Tässä kirjoituksessa keskitymme tarkastelemaan vaikutusta immuniteettiin. Probioottiset bakteerit vaikuttavat immuniteettijärjestelmään useiden eri mekanismien kautta (lähde). Ne esimerkiksi lisäävät tarttuvia tauteja vastaan taistelevien valkosolujen eli leukosyyttien määrää. Lisäksi ne lisäävät vasta-aineiden eli immunoglobuliinien määrää. Nimensä mukaisesti vasta-aineet tunnistavat ja neutralisoivat tuntemattomia kohteita kuten viruksia ja bakteereja elimistössä.

Voivatko probiootit ehkäistä flunssaa?

Vaikka ruoansulatuskanavan bakteereilla on selvästi tärkeä rooli immuniteettijärjestelmän toiminnassa, ei ole aivan yhtä selvää, onko ruoan tai lisäravinteiden mukana nautituilla probiooteilla vaikutusta immuniteettiin. Jotkut tutkimukset ovat paljastaneet, että jopa puolet probioottisina mainostetuista tuotteista sisältävä merkittävästi vähemmän eläviä bakteereita kuin luvataan. Ja silloinkin, kun tuotteet sisältävät kaikki luvatut elävät bakteerit, edistävätkö ne todella terveyttä?

Ainakin yksi farmaseuttisen tason probioottituote näyttää toimivan. Eräässä tutkimuksessa terveille ruotsalaisille työntekijöille annettiin joko plaseboa tai Lactobacillus reuteri -maitohappobakteereita 80 päivän ajan (lähde). Plaseboryhmästä 26,4 % sairastui tutkimuksen aikana, kun taas vain 10,6 % probioottiryhmästä sairastui. Näihin sairastumisiin laskettiin ainoastaan hengitysteiden tai ruoansulatusjärjestelmän sairaudet, joten probiootit selvästi paransivat immuuniteettia. Probiootit olivat erityisen tehokkaita yötöitä tekevien joukossa.

Toisessa tutkimuksessa probiootit vähensivät kuumeeseen tai yskään sairastumisten lukumäärää ja niiden kestoa lapsissa verrattuna plaseboon lähde). Käytetyt bakteerikannat olivat Lactobacillus acidophilus and Bifidobacterium animalis. Niiden yhdistelmä toimi kaikkein parhaiten, vähentäen kuumeeseen sairastumisen lukumäärää yli 70 prosentilla.

Kolmannessa tutkimuksessa ikääntyneiden ihmisten immuniteetti parani, kun heidän maitoonsa lisättiin Bifidobacterium lactis HN019 -bakteereja (lähde). Tutkijoiden mukaan parhaat tulokset nähtiin niissä osallistujissa, joilla oli ennen tutkimuksen aloittamista heikko immuniteetti. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan mitattu sairastumisten vaan T-lymfosyyttien ja luonnollisten tappajasolujen määrää, joten ei ole selvää, miten tulokset vaikuttivat käytännön elämään.

On myös tutkimuksia, joissa probiootit eivät ole ehkäisseet flunssaa. Eräässä laajassa tutkimuksessa todettiin, että lactobacillus-maitohappobakteereilla ja bifidobakteereilla ei ollut vaikutusta terveiden aikuisten todennäköisyyteen sairastua flunssaan(lähde). Sen sijaan probiootteja syöneillä oli verrokkiryhmään nähden lievempiä oireita, ja flunssan kesto oli keskimäärin kaksi päivää lyhyempi.

Yhteenveto

Probiooteilla tiedetään olevan tärkeä rooli immuniteetin säätelyssä. Paljon vähemmän tiedetään siitä, voiko omaan immuunijärjestelmäänsä ja flunssan kaltaisten virustartuntojen välttämiseen vaikuttaa syömällä probiootteja sisältäviä valmisteita.

Harvojen probioottien vaikutuksia koskevien tutkimusten perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että pitkäaikainen probioottien syöminen vähintäänkin lyhentää flunssan kestoa ja lieventää sen oireita. Joissakin tutkimuksissa myös sairastumisten määrä väheni merkittävästi. Ei siis ole aivan liioiteltua väittää, että probiootit voivat ehkäistä sairastumista flunssaan.

Ikävä kyllä probioottien vaikutus näyttää toimivan lähinnä ennaltaehkäisevästi: flunssatartunnan jälkeen on myöhäistä ryhtyä syömään probioottivalmisteita. Lisäksi probiootit näyttävät vaikuttavan tehokkaimmin niihin ihmisiin, joiden immuniteettisuojassa on puutteita tai jotka kärsivät stressistä.

Kannattaa muistaa, että elintarvikkeissa, joihin on valmistusvaiheessa lisätty probiootteja, ei välttämättä ole jäljellä eläviä bakteereita niiden saavuttua kaupan hyllylle. Bakteerit nimittäin kuolevat nopeatsi, ellei niitä pidetä kylmässä. Sama pätee myös lisäravinteisiin, ellei tuotteessa erikseen mainita sen säilyvän huoneenlämmössä. Jauhomuotoisissa lisäravinteissa myös kosteus on potentiaalinen ongelma.

0 kommenttia:

  © Blogger template 'Tranquility' by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP