sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Prebiootit, synbiootit ja immuunijärjestelmä

Edellisessä kirjoituksessa käsiteltiin probioottien vaikutusta terveyteen ja immuunisuojaan. Vaikka tutkimukset eivät olleetkaan täysin yksimielisiä siitä, estävätkö probiootit flunssaa, lähes kaikissa tutkimuksissa todettiin probiooteilla olevan positiivisia vaikutuksia immuunijärjestelmän toimintaan.

Kuten todettu, probiootteja on saatavilla sekä lisäravinteina että tietyissä elintarvikkeissa, kuten maitotuotteissa. On kuitenkin olemassa myös toisenlainen tapa edesauttaa terveellisten bakteerien syntymistä ruoansulatuskanavassa. Prebiootit ovat ruoassa olevia sulamattomia ainesosia, joita elimistö ei pysty suoraan käyttämään hyödyksi mutta jotka stimuloivat hyödyllisten bakteerikantojen kasvua ja toimintaa. Prebiootit siis  tavallaan saavat kehon tuottamaan itse omat probioottinsa.

Mitä prebiootit ovat?

Tutkijat eivät ole aivan yhtä mieltä siitä, mitä kaikkea voidaan laskea kuuluvaksi prebiootteihin, mutta ainakin oligofruktoosi ja inuliini lasketaan tähän kategoriaan. Oligofruktoosi on frukto-oligosakkaridi: nimi viittaa lyhytketjuisiin sokerimolekyyleihin, tässä tapauksessa siis fruktoosiin. Inuliinit taas ovat joukko polysakkarideja, millä tarkoitetaan pitkäketjuisia sokerimolekyylejä.

Koska nämä prebiootit koostuvat sokereista, ne ovat hiilihydraatteja, ja koska ovat sulamattomia, ne ovat samalla kuituja. Tarkkaan ottaen inuliini ja oligofruktoosi ovat molemmat vesiliukoisia kuituja. Vaikka ne eivät sula elimistössä, ne alkavat fermentoitua eli käydä, kun suoliston bakteerit pääsevät niihin käsiksi. Samalla ne muokkaavat suoliston mikrobikasvustoa.

Bakteerien metabolisoidessa prebiootteja paksusuolessa vapautuu merkittäviä määriä hiilidioksidia, vetyä ja metaani, minkä vuoksi prebiootteja sisältävien ruokien syöminen voi aiheuttaa ilmavaivoja. Pitkäaikainen prebioottinen syöminen kuitenkin totuttaa elimistön inuliiniin ja oligofruktoosiin, jolloin sivuvaikutukset vähenevät.

Mistä ruoista prebiootteja saa?

Inuliinia ja oligofruktoosia on monessa kasvissa, mutta niiden määrät vaihtelevat huomattavasti. Alla on lista ruoista ja niiden keskimääräisistä prebioottimääristä (per 100 g [lähde]):

  • Sikurijuuri: 41,6 g inuliinia ja 22.9 g oligofruktoosia
  • Maa-artisokka: 18,0 g inuliinia ja 13.5 g oligofruktoosia
  • Voikukan lehdet: 13,5 g inuliinia ja 10.8 g oligofruktoosia
  • Valkosipuli: 12,5 g inuliinia ja 5,0 g oligofruktoosia
  • Purjo: 6,5 g inuliinia ja 5,2 g oligofruktoosia
  • Parsa: 2,5 g inuliinia ja 2,5 g oligofruktoosia
  • Vehnälese: 2,5 g inuliinia, 2,5 g oligofruktoosia
  • Vehnäjauho, paistettu: 2,4 g inuliinia ja 2,4 oligofruktoosia
  • Banaani: 0,5 g inuliinia ja 0,5 oligofruktoosia

Vehnäjauhoa lukuun ottamatta ylläolevat luvut koskevat kypsentämättömiä ruokia. Yleisesti ottaen kypsentäminen vähentää prebioottimäärää noin 25-75 %. Sikurijuuri ja maa-artisokka sisältävät selvästi eniten prebiootteja. Jopa kypsennettynä niissä on runsaasti inuliinia ja oligofruktoosia.

Prebiootit ja immuunijärjestelmä

Koska probioottien on osoitettu olevan hyödyksi immuunijärjestelmälle, ja prebiootit puolestaan edesauttavat probioottisten bakteerien syntyä elimistössä, voisi kuvitella, että prebioottien syömisellä on samat hyödyt. Valitettavasti prebioottien vaikutuksesta esimerkiksi flunssaan ja muihiin virustulehduksiin on vain niukasti tutkimuksia.

Joidenkin ihmisillä tehtyjen tutkimusten mukaan prebiooteilla on vaikutus immuunijärjestelmään (lähde, lähde). Prebiootit saattavat vähentää erityisesti sisäelinten virustartuntoja ja tulehdusta. Toisaalta inuliini ja oligofruktoosi aktivoivat immuunisoluja ja lisäävät ns. luonnollisten tappajasolujen toimintaa ja sytokiinien tuotanto (lähde). Rotissa prebiootit lisäävät T-solujen, interleukiini-2:n ja interleukiini-4:n määrää, mikä viittaa prebioottien immuunijärjestelmää vahvistavaan vaikutukseen (lähde).

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että prebioottinen galakto-oligosakkaridien sekoitus auttoi ehkäisemään turistiripulia. Ne, jotka saivat prebiootteja plasebon sijaan, saivat harvemmin ripuliin matkustaessaan vieraisiin maihin. Myös oireet olivat vähäisempiä. Äidinmaito suojelee tutkitusti vastasyntyneitä ripulilta verrattuna äidinmaidon korvikkeeseen, luultavasti maidossa olevien prebioottisten oligosakkareiden ansiosta (lähde). Joidenkin tutkimusten mukaan prebiootit auttavat myös ärtyvän suolen oireyhtymään (lähde). Vaikka prebiootit voivatkin aiheuttaa ilmavaivoja, ne saattavat myös lievittää laktoosi-intoleranssia (lähde).

Eräs probioottisten ruokien yhteydessä usein mainittu hyöty on niiden antikarsinogeeninen eli syöpää ehkäisevä vaikutus. Vaikutus johtuu ainakin osittain maitohappoja tuottavien bakteerien aktivoitumisesta, sillä maitohappoja tuottavat bakteerit vähentävät suoliston mikrobikasvuston kykyä tuottaa karsinogeenejä. Myös prebiooteilla näyttää olevan samanlainen vaikutus (lähde), ja joidenkin lähteiden mukaan prebiootit ovat jopa tehokkaampia kuin probiootit (lähde).

Prebiootit saattavat olla hyödyllisiä myös influenssan ehkäisyssä. Erään tutkimuksen mukaan gamma-inuliini, joka on inuliinivalmisteiden aktiivinen ainesosa, paransi hiirien immuunireaktiota usean eri antigeenin kohdalla (lähde). Kun hiirille annettiin tappava annos influenssavirusta, kaikki hiiret kuolivat. Jos niille kuitenkin annettiin samaan aikaan gamma-inuliinia, puolet hiiristä selvisi.

Synbiootit: vielä terveellisempiä kuin probiootit ja prebiootit?

Synbiooteilla tarkoitetaan probioottien ja prebioottien yhdistelmiä. Ajatuksena on, että yhdistelmät toimivat synergisesti ja tuottavat parempia tuloksia kuin prebiootit tai probiootit yksinään. Joidenkin tutkimuksten mukaan synbioottien on todella todettu olevan kaikkein tehokkain vaihtoehto (lähde). Joka tapauksessa synbioottien vaikutus eroaa pre- ja probiooteista (lähde).

Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole yhtä optimistisia. Eräässä kokeessa rotilla, joille annettiin prebiootteja, oli heikompi vastustuskyky salmonellaa vastaan kuin verrokkiryhmän rotilla (lähde). Vastustuskyky parani osittain muttei täysin normaaliksi kalsiumfosfaatin avulla. Ei ole selvää, voiko tuloksia soveltaa sellaisenaan myös ihmisiin, mutta ne osoittavat ainakin sen, että tämänhetkinen ymmärryksemme synbioottien vaikutuksesta immuunijärjestelmään on puutteellinen.

Yhteenveto

Vaikka lähes kaikissa tutkimuksissa on todettu probioottien olevan hyödyllisiä, prebioottien ja synbioottien vaikutuksesta immuunijärjestelmään tiedetään vähemmän. Prebiootit näyttävät lisäävän probioottisten bakteerien määrää ja aktiivisuutta elimistössä, mutta eläimillä ja ihmisillä tehtyjen tutkimusten tulokset vaihtelevat.

Prebioottien eli pääasiassa inuliinin ja oligofruktoosin lähteitä ovat lisäravinteet ja kasvikset. Verrattuna yleisimmin syötyihin prebiootteja sisältäviin ruokiin, kuten vehnään ja banaaniin, lisäravinteet ovat yleensä parempi vaihtoehto. Maa-artisokka ja sikurijuuri ovat kuitenkin parhaat prebioottien lähteet, sillä ne sisältävät enemmän inuliinia ja oligofruktoosia kuin lisäravinnevalmisteet.

0 kommenttia:

  © Blogger template 'Tranquility' by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP